Tänään oli "suomalainen ilta". Tarkemmin sanottuna pikkujoulukauden avaus.

Teimme nimittäin kuumaa glögiä, ja sekoitimme siihen suomalaiseen tapaan rusinoita sekä mantelilastuja. Gluhwein tai jotain sinne päin sitä nimitetään Saksassa. Siellä tosin glögissä on alkoholia, suomen vastaavassa ei yleensä ole. No mikäpäs sopii paremmin glögin kanssa kuin perinteiset piparit ja tietysti joulutortut!

Joulutortut leivottiin itse, vaihe vaiheelta saimme suussasulavia tähtitorttuja aikaiseksi, eikä edes palaneet pohjaan! Glögin, torttujen ja pipareiden jälkeen oli luvassa suklaista jälkiruokaa. Nimittäin suomalaista Fazerin suklaata. Mariannea, Dumlea, Pätkistä ja Fazerin joulusuklaata. Harvoin sitä ostaa vieraassa maassa sellaista jota ei ole koskaan maistanut. Pitkien makutestien jälkeen Nancyn suosikiksi nousi Marianne. Kerroin että useissa hotelleissa ja laivoilla se onkin perinteinen tervehdys. 

Kävin Nancyn kanssa läpi persoonapronominien akkusatiivimuodot, osa niistä tuntuu kovin vaikeilta. Yritimme keksiä esimerkkejä niistä. Samanlaisia tehtäviä oli Nancylläkin ollut opiskelussa, suomen -lla, -ssä jne tuntuu kovin epäloogisilta ja vaikeasti selitettäviltä miksi esimerkiksi Tiinalla on puhelin eikä Tiinassa on puhelin.. No, ehkä tuo esimerkki ei ollut niin kovin hyvä, mutta kuitenkin.

Olin hankkinut Nancylle Rovaniemen esitteen ja kartan Rovaniemen matkailutoimistosta. Keskustelimme sekä lapin että itä-Suomen ruuista ja marjoista. Suosittelin maistamaan poronkäristystä, leipäjuustoa ja lakkahilloa ja tietysti rieskoja kun käy siellä. Mutta on siellä varmasti paljon muutakin, kuten porot. Näytin viime talven reissusta porojen kuvia, niitä kun ei etelänkään ihminen kovin usein välttämättä näe.

Molemmat odotetaan kovasti joulua, ja todettiin että tämä glögi-ilta oli hyvä aloitus paitsi marraskuulle myös joulun odotukselle.  

-Susanna